UUDET KISASUUNNITELMAT

KISASUUNNITELMAT

Sitten niihin kisasuunnitelmiin...

Mulla on ilo kertoa, että kisaaminen jatkuu kohti ensi syksyn SM-kisoja ja kansainvälistä Ben Weider Legacy Cupia! SM-kisaan pääsen nyt suoraan ilman karsintoja ja se ratkaisee MM / Nordic Fitness Championships-kilpailut. Tähdätään kansainvälisille lavoille oikein kunnolla! Aivan huikeeta! En oo tästä somessa ääntä päästänyt, koska halusin, että asia lyödään ensin täysin lukkoon. Ja nyt se on! Oon ollut innoissani tästä omassa mielessäni. Ja jotenkin niin kiitollinen. Ainut mikä intoa on yrittänyt laannuttaa, on ollut ns. ei täydellisesti mennyt reverse dieetti. Mä oon sitä ihmissorttia, joka haluaa tehdä asiat just eikä melkein. Mutta nyt tässä kohtaa se ei ole ihan toteutunut. Valmentaja muistutti kuitenkin, että jokainen kilpailija painii näiden asioiden kanssa jossain määrin ja tästä ollaan kilpailijoidenkin kanssa keskusteltu, kiitos kuuntelevista korvista <3. Kokonaisuudessaan asiat ovat hyvin ja nyt lähdetään hyvällä mielellä kohti kehityskautta. Ja tästä lähdetään myös parantamaan kohti ensi vuotta! 

On ollut huikeaa kuulla olevan huippu-urheilija - muistaen ja tietäen, että sekään tie ei helppo ole. Yksi vaativa asia on raha ja tuki, jota täytyisi olla enemmän. Entä miksi kisaan juuri syksyllä? Valmentajan kanssa käytiin tätä pariinkin otteeseen läpi ja yksi syy on se, että kevät tulisi liian nopeasti ja haluan enemmän aikaa palautua sekä kehittyä. Palautuminen (esim. voimien osalta) on sujunut hyvin, joten tässä tulee hyvää aikaa takoa rautaa. Lisäksi itse henkilökohtaisesti arvostan enemmän syksyn SM-kisoja ja isompia kilpailumahdollisuuksia on tuolloin enemmän. 

Kaiken kaikkiaan tunnen ja koen, että yleisurheilun jälkeen tämä todella on mun juttu. Yleisurheilu (ja myös hiihto) ovat antaneet mielettömän hyvän pohjan. Oon ollut todella omistautunut tälle lajille, mutta nyt täytyisi vähän osata ottaa arki vielä paremmin haltuun yhdessä tämän projektin kansssa. Tätä ei voi toteuttaa siten, ettei muuta elämää olisi. Fitnesskilpailu on vain yksi osa mun elämää, mikä toki vaikuttaa muihin asioihin, mutta pääosin positiivisesti - en tätä muuten tekisi. Seuraava postaus onkin jo työn alla liittyen aiheeseen: Mitä on olla kilpaurheilija? Palaillaan siis! :)

Tavoitteena ensi vuodelle lihaksikkaampi, vielä vähän tiukempi lopputulos ja kirkkaampi pysti. Tästä lähdetään eteenpäin nöyränä, hyvällä motivaatiolla! 

Loppuun kuvia tämän vuoden kisakunnosta. Tällä hetkellä ruudun takana istutaan jo pehmeämpänä ja normaalin näköisenä.

JA HEI HYVÄÄ JOULUN ODOTUSTA! :)

Kuva kansainvälisestä Ben Weider Legacy Cupista
Kuvat: http://www.eastlabs.sk/

SM-kisan I-kävelystä

Kuvat: http://body.pictures.fi/kuvat/2016+Nordic+Fitness+Expo/Body+fitness+alle+163cm/

Ja muistaakseni Ben Weiderin kisa-aamuna

Tässä vielä loppuun mun muutos maaliskuusta syys/lokakuuhun.

Huh mikä duuni tuli painettua - näin jälkikäteen ajateltuna, kun oon nämä kuvat nähnyt. Matkan aikana sitä ei pystynyt käsittämään missä mennään. Muistutan kuitenkin, että tuossa oikean puoleisessa kunnossa ei oltu jatkuvasti - juuri tuo kuvassa oleva kunto oli ainoastaan kisapäivinä.
Suosittelen ottamaan välillä kuvia, esim. kerran kuussa. Se voi motivoida sua eteenpäin, kun näet konkreettisemmin muutoksia! :) 

Ja vielä loppuun kotimaisen lisäravinneyritys
 Sportsnutritionin loppuvuoden megakampanja! Kannattaa hyödyntää! Itse laitoin juuri tilausta menemään. :) 

KISAPÄIVÄSTÄ TOISEEN, UNELMIA TOTEEN

Ajattelin vähän muistella ja palata kisapäiviin, joita tänä syksynä kertyi kaikkiaan viisi kappaletta. Tuli hommat tutuiksi ja aika samalla kaavalla mentiin jokainen kisapäivä. Tässä kohtaa on luvassa paljon kuvamateriaalia. 

Erona tähän vuoteen se, että olo oli kaikissa hyvä ja todella nautin. Jostakin syystä kaksi vuotta sitten en pystynyt nauttimaan ja olo oli heikko. Jännitikin aikalailla. Kaikki kehotti nauttimaan - nautin toki lavalla, mutta ennen sitä se oli vaikeaa. Kyseessä oli tuolloin ensimmäiset kisat, millä lienee osuutta asiaan.

Kisapäivinä herättiin varhain, viimeistään kuudelta oltiin miehen tai ystävän/huoltajan kanssa pystyssä. Jyväskylässä mut huolsi ystäväni Pirjo, muissa kisoissa mieheni. Paitsi Nordic Championshipsissa Ruotissa huollettiin tiimisiskoina toisemme. Aamu alkoi suihkussa käymisellä ja kisavärin maalaamisella, jota oli jo useampi kerros maalailtu muutamia päiviä ennen kisoja.

Keskittynyttä puuhaa, 
kiitos ihanat <3

Maalaushomman jälkeen lähdettiin hotellin aamupalalle - minä omien evähieni kera; mm. puuroa ja riisikakkuja. 

Nam nam! Nämä todella maistui tässä kohtaa; muksupuurot ja riisikakkuja banaanin kera. Tällä hetkellä tätä kirjoittaessa en tiedä niinkään tuosta puurosta, banaani sen sijaan on taivaallista :D 

Puhumattakaan Pohjoismaiden Mestaruus-kisamatkan kisapäivän aamupalasta. Aivan huippu!!! Valmentaja kokosi meille kunnon sapuskat. Sitä tuli vaan lisää ja lisää. :D Kyllä tuo muna-pekonikasa vei voiton.

Aamupalan jälkeen suuntasin stailaajan luo meikattavaksi ja tukka laitettiin kuosiin. Tässä välissä olikin kulunut aikaa jo helposti muutama tunti heräämisestä. Stailauksen jälkeen lisää ruokaa nassuun, kisabikinit päälle, vähän kunnon/poseerausasentojen tsekkausta ja muutamat kuvat vielä päälle. Liian vähän ehdin levähtää ja pitää jalkoja kisa-aamuina. Oli vaan niin paljon tehtävää. 

Stailaus käynnissä hyvällä fiiliksellä,
Superkiitos Unik Hairdressingin Riina ~ 
Aivan huippu lopputulos! 
Tämä ei jää tähän ;)

Luukki ja kunto check

Sitten alettiin valmistautumaan kisapaikalle lähtöön. Vielä kerran tarkistin, että kaikki on varmasti mukana;
kisakengät, kisavärit, bikiniliima, öljy, henkkarit, pumppikuminauha, ruokaa, vettä ja mahdolliset vaihtovaatteet. Jo oli siinä kassiin tavaraa. 

Ja ei kun menoksi! 

Ystävä & kisahuoltajani Pirjo <3

Takahuoneessa ehti hetken levähtää ennen valmistautumisia lavalle. Olin siellä (ja muutenkin kisapäivinä) hyvin rauhallinen ja keskityin tulevaan kisaan. Huoltajat olikin miettineet, että miten mä oon niin tyyni ja miten ns. herään, kun kohta pitäisi lavalle. :D Heräsin siinä vaiheessa, kun oma numero huudettiin jonoon. 
Jonkin verran onneksi otettiin kuviakin, koska nämä ovat niin ainutlaatuisia hetkiä ja kokemuksia. Nämä kuvat ovat sikin sokin eri kisoista.

Valmistautumassa takahuoneessa Ben Weider Legacy Cupin finaaliin 
~ kuva: https://www.team-andro.com/ ~

Jyväskylän SM-karsinnoissa pumppailua kuminauhalla ennen lavalle nousua

Nordic Championships takahuoneessa lepoa jalat kohti kattoa :)

Nordic Championships - takahuoneessa kisan jälkeen pari kuvaa valmentajan Harrin kanssa.

Kiitos aina vaan koutsi! 

Rakkaan tiimiystävä & kilpasisko Susannan kanssa Jyväskylän SM-karsinnoissa

Ja samoin tiimiystävä Dean kanssa

SM-kisoissa Nordic Fitness Expossa tiimiystävä & kilpasisko Meerin kanssa

Ben Weider Legacy Cupissa valmistautumassa kisaan Meerin kanssa parhaiden valmentajien ja huoltajien kätösissä.

Kiitos vielä! 

~ kuva: https://www.team-andro.com/ ~

Nordic Championships, Alingsås Ruotsi

 Suomen Bodynaiset sarjassa -163 cm =) 

Kuvassa kanssani upeat Meeri ja Maiju.

Nordic Championships

Takahuoneen meininkiä ennen kisaa tiimiystävien Meerin ja Harrietin kanssa.

Sekä kisojen jälkeen kaikki Fitfarmin Body fitness-kilpailijat valmentaja Harri Forsbergin kera.

Huippusakkia!

Valmistautuminen lavalle alkoi syömisellä (riisikakkuja nutellan kera - nam nam), sen jälkeen huoltajat laittoivat bikineitä kiinni liimalla ja öljyä iholle. Meidän tiimin huolto toimi todella hyvin ja tsemppaus oli kullan arvoista. Kiitos! Huoltajat oli niin aidosti hengessä mukana. Valmistautuminen jatkui pumppaillen kuminauhalla ja juoden samalla vettä + mahdollisesti pumppiviinaa. Sitten vielä lisää tarvittaessa ruokaa nassuun. Seuraavana kengät jalkaan, jonoon odottamaan oman sarjan vuoroa samalla vielä pumppaillen lihaksia ja rock LAVALLE! =) Kisa oli käyty läpi noin 1,5 tunnissa. Lavalle mentiin sarjoittain, joten odottelua tuli jonkin verran. Odottelun aikana juotiin, syötiin, pumpattiin lihaksia, otettiin niitä kuvia ja mahdollisuuksien mukaan päiviteltiin tilannetta läheisille ja somenkin puolelle.

Kuta kuinkin tällaisia olivat mun kisapäivät näin käytännössä. Olipas kiva muistella vielä näin ai että! :) Tuli aivan ikävä takaisin! Seuraavia kertoja odotellessa...
Jokainen kisa oli unelmien täyttymys. Pystyin siihen! Näille lavoille ei niin vain nousta - sen takana on älyttömästi töitä jopa vuosia, lavalla näkyy vain pieni osa; ns. kirsikka kakun päällä.  Eikä ollut itsestään selvää päästä jatkoon ja jatkaa kisasta toiseen - tai ainakaan itse en pitänyt sellaisena. Oonkin joskus kirjoittanut edellisessä blogissa, mitä tämä laji vaatii ja antaa. Voisin itse asiassa joskus kirjoittaa uuden postauksen tästäkin aiheesta. 
Mutta tässä loppuun vielä vähän kisakuvia olkaa hyvät. :)

Kuvakollaasia I-kävelystä,
SM-kisa Nordic Fitness Expo, Lahti

Ben Weider Legacy Cup

Ja muutamia lavavertailukuvia finaaleissa upeiden naisten kanssa

SM-karsinnat Jyväskylä

SM-kisa Nordic Fitness Expo, Lahti

Siinä sitä ollaan - sarjan -163 cm Suomen parhaat

Ben Weider Legacy Cup

Nordic Championships Ruotsi, Alingsås

TIIMIPÄIVÄÄ & PIKKUJOULUJA

~ Hei tonttu-ukot hyppikää nyt on riemun raikkahin aika ~
 ja sitä rataa...

Menneenä viikonloppuna oli meidän tiimin, Fitfarmin, Pt-päivä ja Pikkujoulut.
Lähdin lauantaina varhain aamusta junalla kohti Tamperetta. Tapasin ensin valmentajani Harrin, jonka kanssa istahdettiin alas ja käytiin läpi niin kisadieettiä, kuin tämän hetkistä reverse dieettiä sekä tulevaisuutta. Ruokaa tuli ohjelmaan lisää, lähinnä hiilihydraattia kuten riisiä ja puuroa. Ah, kelpaa! Nyt luulisin pysyväni paremmin ruodus eikä iske huutavaa nälkää. Muutama päivä on mennyt sivu suun ruokavalion suhteen tässä kuukauden sisällä. Mutta empä osannut oikein mitään sanoa, kun koutsi kysyi, että onko toiveita ruoan suhteen. Säälittävää. :D

Täytyy sanoa, että nyt oltiin isompien asioiden äärellä kuin koskaan ennen jatkosuunnitelmien suhteen. Kerron tästä seuraavassa postauksessa. Mutta joka tapauksessa kisaaminen jatkuu! Lisäksi oli aika myös muistaa & kiittää vielä konkreettisesti tästä kisavuodesta- ja taipaleesta, mikä on saanut alkunsa v. 2013. Vietiin yhdessä tiimiystävä Susannan kanssa Harrille viiniä, lihaa ja kisakuvat. 

Tiimiystävät & kilpasiskot
Jyväskylän SM-karsinnoissa
Otettiin kaksoisvoitto!
Kuva: Rehell Photography

Valmentajan tapaamisen jälkeen oli vuorossa salireenit tiimin pt: den ohjauksessa. Päädyttiin tiimiystävien Susannan, Harrietin ja Minnan kanssa jalkareeniin. Itsellä oli hieman pelonsekaiset tunteet, kun en ollut liki kahteen vuoteen valinnut jalkareeniä pt: den ohjauksessa. :D Tämä siksi, koska jalat ovat olleet mun yksi vahvuuksista alusta alkaen, joten oon ennemmin panostanut yläkroppaan, mihin on ollut suurin tarve saada lihasta ja muutenkin se osasto on vaatinut enemmän opettelua oikeissa tekniikoissa.

Reeni oli varsin tehokas! Etureisille annettiin kovaa kyytiä. Hackissa mun täytyi vaihtaa toisenlaiseen hack-laitteeseen, kun alkoi sattumaan polviin. Onneksi pystyin kuitenkin hyvin jatkamaan. Kille & Mari veti kyllä sellaaset reenit jotta. Siinä vaiheessa ei tehnyt mieli kiitellä, mutta seuraavana päivänä kyllä. Kovin ketterästi ei laitteesta toiseen siirrytty. Siitä huolimatta, että sunnuntaina ja maanantaina piti ottaa kaksin käsin tukea, jotta pääsee wc-pöntölle. :D Se kertoo jo paljon. Jalat on kyllä olleet aivan tönköt, kipeät ja turvonneet. Sunnuntaina meinasin pettää muutaman kerran jalat alta. Huhhei! Se oli ensimmäinen kunnon jalkareeni viimeisten kisojen jälkeen, joista on aikaa noin kuukausi.

Reeniporukkakin oli aivan loistava. Otettiin kuva reenin päätteeksi.
Siispä kiitos naiset! <3

Tarjolla olisi ollut tälle päivää salitreenin jälkeen myös poseerausharjoitukset, mutta koska kisat ovat nyt tälle vuotta ohi eikä vielä olla lyöty lukkoon tulevaisuudesta, päätin tältä erää jättää väliin. Oli kyllä outoa olla menemättä, koska oon aina ollut niissä mukana. Myönntetään, että yksi syy oli myös se, että en oo vielä niin sanotusti vielä minut kehon kanssa. Tuntui, että kisakunto hävisi sen siliän tien viimeisten kisoje jälkeen - niin se kyllä menikin ja kuuluikin toki mennä, koska sitä kuntoa pidettiin yllä ehkä poikkeuksellisenkin kauan. 

Treenin jälkeen juteltiin vielä vähän porukalla kahvittelun merkeissä, mutta pikku hiljaa lähdettiin Susannan kanssa hänen & miehensä kotiin valmistautumaan iltaan ja pikkujouluihin. Pienen hetken ehdin levähtää sohvalla, sen verran oli jo väsy siinä vaiheessa, kun oli aamusta ollut niin varhainen herätys. Susanna oli kiellosta huolimatta leiponut odotettua isomman kakun. :D Ai että oli hyvää! 

Ilta vietettiin jälleen Sokos Hotel Tornissa, missä meille oli tarjolla ruokaa jos jonkinmoista juoman kera. Hui miten paljon meitä Fitfarmilaisia onkaan! Eikä kaikki varmasti olleet paikallakaan vielä. Mutta uskallan sanoa, vaikka kaikkien kanssa ei ollut mahdollista vaihtaa sanaa, että aivan mahtavia tyyppejä tiimi täynnä! <3
Oli ilo olla mukana! :)

TUNNELMIA PIPPALOISTA
Kuvaajana toimi: Tomi Rehell, Rehell Photography

Alimmassa kuvassa itse takapiru valmentajamme Harri :D

Upeiden tiimiystävien Venlan ja Harrietin kanssa

Pohojammaan alueen olevat ja tulevat ensi vuoden fitnesskilpailijat,

vasemmalla ylhäällä on Mari "Kirppu", joka toimii samalla meidän alueen personal trainerinä. 

Siinä on osaava ja rautainen nainen! 

Poseerausvalmentaja Sirpa ja oma valmentaja Harri
Huippukoutsit!

Sokos Hotel Tornin Sky Barissa Susannan & Minnan kanssa

Illan ohjelmassa oli myös ruoan lisäksi mm. leikkimielistä kilpailua, palkitsemista ja stand uppia. Itsellä alkoi väsy jälleen painaa uudestaan jo ennen kymmentä, mikä vähän kyllä harmitti. Siihen saakka oli aivan ihana syödä, jutella ja vaihtaa kuulumisia tiimiläisten ja valmentajien kanssa. Kaikki on niin aitoja, sympaattisia ja välittömiä. Puolilta öin siirryttiin vielä hetkeksi hotellin baariin ja sitten Susannan & hänen miehen kotia kohden. Vielä vähän herkuteltiin hyvää ruokaa, jotta voitiin mennä oikein masut täynnä ja tyytyväisinä nukkumaan. Kello oli kyllä loppujen lopuksi vaikka mitä, pitkästi sunnuntain puolella. Kummasti sitä vaan vielä virkistyi, kun sai ruokaa nassuun.  


Sunnuntaina juna lähti iltapäivästä Seinäjokea kohti. Kävin siellä vielä salilla treenaamassa uudehkossa Fysio2000-kuntosalilla selän & vatsan tälle viikkoa. Hyvät on puitteet, suosittelen! :) Ajatuksena oli tehdä kevyesti. Mua kyllä kiellettiin menemästä (jopa valmentaja :D ), mutta oon joiltain osin niin jääräpää, että kun jotakin suunnittelen ja päätän niin sen myös toteutan. Mutta tosiaan ihan fiilistellen tein (toisin kuin eilen Pt-treenissä :D), kun kunnon salille Seinäjoenkin päässä pääsin. 

Koska oli Isänpäivä, oltiin miehen kanssa varattu pöytä Amarillosta mun vanhempien kanssa. Käytiin siten viettämässä yhdessä iltaa siellä & nauttimassa hyvästä ruoasta. Isä tykkäsi, mikä oli tärkeintä.
Varsin tapahtumarikas viikonloppu siis. :) 

Kerrottakoon vielä tähän loppuun, että tällä hetkellä kisaamisen suhteen on niin suuria suunnitelmia, että tilanne vaatii hieman enemmän sulattelua ja pohdintaa niin itsen kuin läheisten kanssa. Mutta kerron pian! Kaikkein tärkeintä on nyt palautua kunnolla ja myös kehittyä. 
Palataan astialle!
Nyt hyvää pikkujouluaikaa kaikille! :) 

MIKÄ REVERSEDIEETTI?

Noin kaksi viikkoa niin kutsuttua reverse dieettiä takana. Tämä on mun toinen tällainen dieetti, joten joku toinen osaisi selittää vielä tarkemmin, mitä tämä tarkoittaa. Mutta kirjoitan nyt mitä tiedän ja omasta näkökulmasta. Lyhyesti kirjoitettuna reverse dieetti on kausi, jolloin kaloreita ja erityisesti hiilihydraatteja lähdetään lisäämään pikku hiljaa ruokavalioon takaisin. Tämä siksi, koska aineenvaihdunta toimii hitaammin dieetin päätyttyä. Jos siis kalorit nostettaisiin saman tien normaalilukemiin, se alkaisi kertyä aikalailla vain rasvan muodossa kroppaan. Kisadieetillä nimen omaan hiilihydraatteja on vähennetty,  mutta ei lopetettu kokonaan. Näin siis mun kohdalla, joku toinen on voinut olla hetken aikaa ilman hiilihydraattejakin.

Ajatuksia & fiiliksiä reverse dieetistä

Aamupuurolle lisukkeineen iso peukku ~ kahvia unohtamatta! 
Mukana kananmunia ja Sportsnutritionin Force Glutamiinia vastustuskyvyn ja palautumisen tueksi.
http://www.sportsnutrition.fi/
Näillä evähillä töihin! 

No niin ja tämähän on mulle kaikista vaikeinta koko tässä hommassa. Huhhei! Tai ainakin sillä oletuksella tänäkin vuonna tähän vaiheeseen siirryin. Ehkä ei olisi kannattanut olettaa. Yksi syy on mahdollisesti se, että niin kauan kun seuraavaa tavoitetta/päämäärää ei ole tiedossa, on hirmu vaikeaa jatkaa ns. dieettiä edelleen ja pysyä ruokavaliossa. Kyllähän se kroppakin ruokaa huutaa. Ei koko aikaa, mutta välillä ja etenkin hiilihydraattipitoisempina päivinä. Tässä kohtaa sitä tekee kaiken lisäksi vaikka mitä mieli, aivan uusiakin ihmeellisiä asioita. Minä, joka en oo ikinä ollut mikään pullansyöjä, on nyt mennyt keksimään, jotta se onkin hyvää. Reilut 26 vuotta elämää eletty ja oon löytänyt pullan. Nyt sitä päätä kysytään. Toki oon sallinut sen yhden pullan, mutta sen jälkeen vastaan tulee, kun tahtoisi sen toisenkin. Jotta olisiko parempi kuitenkin olla ottamatta ollenkaan. :D 

 Kisadieetillä se on eri juttu, kun on tähtäin ja tavoite niin kirkkaasti mielessä. Kisojen jälkeen sai syödä pari päivää vapaasti ja paino nousi nelisen kiloa muutamassa päivässä. Siitä se lähti pikku hiljaa putoamaan, mutta ei enää kisapainoon saakka. Omalla kohdalla kisapaino oli noin 53 kg luokkaa, joten sen parin syömispäivän päästä paino oli 57 kg. Ja sitä luokkaa se on tälläkin hetkellä tätä kirjoittaessa. Omasta mielestä söin aika reippaasti. Ehkä tässäkin tuli vastaan se, miten älyttömän hyvin kroppa toimii ja aineenvaihdunta palautuu. Näin ei vain kaikilla ole ja syyt voivat olla sellaisia, joihin ei itse pysty edes vaikuttamaan.

Muun muassa tämmöistä safkaa tuli vedettyä viimeisten kisojen jäkeen ~ lasagnea, hamppariateria ja katkarapusandwichia. Eikä tässä suinkaan kaikki oo. :D 

Mites tämä vaihe nyt on sitten mennyt?
Päivästä riippuen koen aavistuksen verran helpommaksi kuin kaksi vuotta sitten. Tai ainakin puhun asiasta enemmän, mikä myös helpottaa. Ruokaa on nyt muistaakseni enemmän. Toki tämä kisadieetti oli pidempi ja väkisinkin rankempi, koska body fitneksessä tulee olla rasvattomampi ja kuivempi. Mutta jotenkin sitä on kasvanut ja kehittynyt tämänkin asian suhteen. Reverse dieetti saattaa aiheuttaa tyytymättömyyttä itseen, kun kroppa ei olekaan enää niin tiukka. Mutta se täytyy hyväksyä. Olin niin pitkään tiukassa kunnossa, että siihen alkoi tottua. Aloin työstämään tätä asiaa pikku hiljaa omassa päässäni jo kisadieetin loppuvaiheessa. Ei ole helppoa, kun näkee peilistä muka löysän kropan, kun aivan hetki sitten on erottunut kaikki vatsapalat viimeisen päälle. Vaikka ymmärtää täysin, että kisakuntoa ei voi pitää yllä, ei ole helppoa ottaa uusi vaihe heti hyvin vastaan. Kun puin kisaviikolla pitämiäni housuja viime viikolla päälle, pääsi pari turhautumisen sanaa. Miten ne nyt jo kiristää, vaikka paino on vain muutamia kiloja enemmän kuin kisaviikolla. :D Kevään kuntoon on kuitenkin matkaa kymmenisen kiloa, mutta niille lukemille ei ole tarkoitus nyt kivuta. 


Mutta on tässä vaiheessa toki hyviäkin puolia! :) Ei täällä hätä päällä ole, ihan välillä vain. Nyt nimittäin saa syödä enemmän! :D Jokainen uusi aamu alkaa puurolla - ja päivä vielä päättyykin siihen. Kisadieetillä puuroa ei ollut tosiaan lainkaan viimeisten kuukausien aikana, paitsi tankkauspäivinä. Treenit kulkee nyt  hyvin, voimat palautuvat päivä päivältä ja motivaatio on kohdillaan. Nautin kyllä kisadieetilläkin treenaamisesta, mutta nyt se on jälleen jotenkin uudella levelillä. Positiivista on ollut kuulla treenaavansa isoilla painoilla ja kyllä sitä jaksaa jälleen ihan toisella tavalla, myös olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Hieman sitä vetäytyi kuplaan kisojen alla. Vielä kuulen kommenttia, miten hoikka oon - se vähän palauttaa omaa mieltä maanpinnalle, kun itse kuvittelee välillä ihan jotakin muuta. Oma järki kyllä tietää oikean tilanteen, mutta tunnepuoli yrittää puskea sen päälle. Tässä ollaan sellaisessa tasapainon haku vaiheessa vähän joka asiassa nyt hetken aikaa. Balanssia balanssia.


Tämä reverse dieetti kestää noin kaksi kuukautta. Sen aikana treenejä pidetään yllä, mutta kerrat vähenevät. Salilla käydään fiiliksen mukaan kehoa kuunnellen. Aerobisia ei tehdä aivan yhtä hiki ottalla. Tämän jälkeen siirrytään kehityskaudelle (= off-season), jolloin keho ja kehon koostumus muuttuu, normalisoituu. Käytännössä rasvaprosentti nousee pikku hiljaa. Itselläni rasvat olivat kisoihin aikaan noin 6 % luokkaa, kehityskaudella se lisääntyy pikku hiljaa max 15 prosenttiin. Tai näin oon suunnitellut. 

Tähän loppuun vielä vähän kuvia, sillä

oltiin reipas viikko sitten miehen kanssa reissussa Tallinnassa
Eväät ja purkit sai jäädä kotiin
Aivan ihana reissu <3

Kuvia hotellista

Hotellin aamupalaa

Tallinnaa historialliselta Toopean mäeltä & Vanhasta kaupungista

Toopean mäeltä & Vanhasta kaupungista

Syömässä yhdessä Vanhan kaupungin ravintolassa.
Ja niitä riitti! Oli vaikia valita minne menisi syömään. :D 

Sen sijaan reverse dieetin eväät näyttää muun muassa tältä;
kaurapuuroa lisukkeineen eli valkuaisia ja vähän lakkahilloa

Salaattia tomaatin, kurkun ja ananaksen kera

Kasviksia & kanaa

Oikein ns. opiskelijaruokaa; pastaa & naudanlihaa kasvisten kera