Kuten otsikko kertoo, SM-karsintoihin on aikaa tasan kuukausi! Huh! Puoli vuotta sitten, tarkalleen maaliskuussa, lähdettiin tälle kisoihin valmistavalle dieetille. Tällaisesta kunnosta lähdettiin kuorimaan fileitä esiin.
Kävin toissa viikolla InBody-mittauksessa.
Pari sanaa tuloksista, jotka osoitti, että huhtikuusta tähän elokuuhun:
*rasvaprosentti olisi laskenut 17,6 % --> 7,5 %: iin
*painoa olisi pudonnut tähän mennessä 10
kg
*lihasta olisi lähtenyt 1 kg
*viskeraalirasva ( = eli sisäelinrasva)
olisi varsin ihanteellinen.
Mitään absoluuttisia totuuksiahan nämä
eivät ole, mutta osoittavat kuitenkin vähän suuntaa ja tässä kohtaa myös
motivoivat aikalailla. Asioita on siis tehty oikein! :)
Oon ollut innoissani alusta lähtien. Odotin kovasti kisoihin valmistavan dieetin alkamista ja se alkoikin ennemmin, mitä oletin. Muutama huono fiilis on mukaan mahtunut, mutta ne on selätetty melko nopeasti. Välillä oon epäillyt lihasmassan riittävyyttä lajiin tai harmitellut, kun ei treeni mennyt ihan putkeen. Aivan heittämällä tässä ei siis olla menty. Mutta mikä tärkeintä, oon oppinut itsestäni jälleen paljon, kehittynyt niin henkisesti kuin fyysisesti, ollut kerrankin tyytyväinen johonkin saavuttamaan asiaan ja uskaltanut sanoa sen ääneen ja ompa jotkut sanoneet ihan suoraan, miten oon mennyt eteenpäin eri osa-alueilla. Oon löytänyt itselleni lisää tavoitteita ja upeita ihmisiä ympärilleni! En ikinä vaihtaisi näitä viimeisimpiä vuosia tässä hommassa mihinkään muuhun.
Treenien osalta on menty viime viikot siten, että viikossa on 5 salitreeniä, n. 5 aerobista sekä vielä 3 intervallitreeniä. Näillä on rasva tirissyt. Oon huomannut, että oon väsyneempi töiden jälkeen, joten oon käynyt parina päivänä viikossa tekemässä treenin ennen töitä. Siellä mä oon yksin heilunut aamulla puoli kuuden jälkeen. Treenit ovat pikku hiljaa tässä matkan aikana lisääntyneet ja pidentyneetkin. Samalla levon merkitys oon noussut entistä tärkeämmäksi. Suurin osa viikoista on mennyt siten, ettei yhtäkään totaali lepopäivää ole. Parina viikkona on tullut vahingossa tehtyä jopa kolme, neljäkin salitreeniä peräkkäisinä päivinä, mikä ei muuten oo järkevää. Nyt siis oon (vasta) hoksannut huomioida tätäkin. Onneksi urheilupohja on niin hyvä, ettei ns. ylikunnon vaaraa ole kovin helposti.
- Aerobiset treenit tuovat
tähän hommaan väriä, virkistävät, tuulettavat sekä herättävät ajatuksia ja
toimivat hyvinä rasvan polton keinona yhdessä salitreenien kanssa - siitä huolimatta, että välillä tossu painaa
Ja kyllä, nautin edelleen treenaamisesta,
vaikka kroppa onkin hetken aikaa ollut jälleen aika tyhjä ja tuntemukset sen
mukaisia. Treenin alussa on välillä veto pois, mikä vaatii psyykkausta ja
asennetta. Niihin painoihin tartutaan, vaikka mieli tekisi mennä ensin
vaakatasoon. Oon iloinen siitä, että oon siitä huolimatta ja aina vaan jaksanut
tehdä samoilla painoilla, mitä keväällä ennen kisadieettiä. Toki välillä ei
kulje niin hyvin, mutta suurin osa treeneistä kuitenkin. Se motivoi ja vie
eteenpäin. Ja vaikka painojen määrällä ei ole merkitystä tässä lajissa
niin se kuitenkin on yksi motivoiva tekijä.
Kun kisat lähenee, on kehoa kuunneltava mahdollisimman hyvin ja reagoitava nopeasti. Lepoviikkojahan ei kisakaudella ole - ellei satu sairastumaan. Oon pysynyt lähes terveenä tämän puolen vuoden ajan ja toivon, että näin jatkuisi. Pyrin toimimaan sen mukaan, mutta ainahan ei mahda mitään. Viime viikolla oli muutaman päivän kurkku kipeä ja siitä päädyin flunssaan, mutta tiistaina pääsin palaamaan jälleen kevyesti kokeillen rautojen pariin. Viikonloppu meni siis leväten, ei ollut helppoa olla vaan, vaikka veto oli vähän pois ja väsytti. Ja vaikka tiesin, että nyt täytyy levätä, sen toteutuminen edellytti, että valmentaja sanoo, miten nyt tehdään. Joka päivä taistelin kovaa pään sisällä, että vielä ei voi mennä treenaamaan.
Ruokavalio on tällä hetkellä edelleen aika monipuolinen. Kahta samanlaista ateriaa ei päivässä ole. Parina päivänä viikossa on ollut hiilihydraattia, mikä välillä tyhjentää kroppaa siten, että on täytynyt (tai siis saanut) tankkailla. Tälle viikkoa otettiin ainakin joksikin aikaa kaurapuuro pois. Piti hetken uutta ohjelmaa lukea, kun muuttui systeemit. Ei näemmä mennyt heti jakeluun. :D Tilalle tuli toki muuta sitten - muun muassa munaralli joka aamulle. Sillä mennään! Nyt voipi turvottaa vähemmän, kun aikaisemmin on tullut syötyä enemmän raejuustoa aamupalalla. Kyllähän tässä enemmän voisi syödä. Mutta nyt edetään tavoite kirkkaasti mielessä.
- Tässä muutama kuva ruoanlaiton merkeistä. Toisinaan näitä tulee syötyä ihan vaan purkista päin suoraan kylmänä, jos on reissun päällä -
Vatsan kanssa on ollut haasteita ja yksi
mahdollinen syy on niiden kova treenaaminen ja siitä aiheutunut jumi. Vaan
kyllähän nekin lihakset jumiin menee, kun tarpeeksi monta vuotta treenaa
tosissaan - siitä huolimatta, että niitä venyttelee. Hieronta sen sijaan on
jäänyt näiden lihasten osalta. Se onkin haastava ja ilkiä paikka hierotuttaa. Maitotuotteet on mahdollisesti
aiheuttaneet myös jonkin asteisia haasteita, mutta ne tulee jäämään jossakin
vaiheessa vielä pois hetkeksi aikaa. Tiedetäänhän, että maitotuotteet voivat
turvottaa.
Kyllähän tämä on alkanut päänuppia kysymään. On tärkeää, että sekä nuppi että kroppa toimii. Tuolla nupilla tarkoitan esim. sitä, ettei ota stressiä aikataulutusasioista tai tuntisi huonoa omaa tuntoa siitä, kun ei läheisiä ehdi (eikä välttämättä jaksa) nähdä niin paljon kuin haluaisi. Enää ei olla käyty miehen kanssa syömässä ulkona tai valvottu myöhään - tosin pyrin välttämään tällaista muutenkin, koska rakastan rutiineja. Tämän hetkinen meno on kuitenkin väliaikaista; se vaatii organisointi- ja myös priorisointikykyä. En siis tarkoita tuolla päänupilla sitä, että taistelisin luovuttamisen kanssa. Kiitos siis läheiset & ystävät tässä kohtaa tuesta ja ymmärryksestä. Ootte ajatuksissani! <3
Fiilis on sellainen, että voi kohta pääsen näyttämään sen kovan työn ja sitä kautta parhaan version itsestä. Kaikkeni oon antanut ja kaikkeni tuun antamaan. Tuomarit ratkaisee loput. Kolme parasta beginnersiä pääsee suoraan jatkoon Lahden SM-kisaan, kahdeksan yleisen sarjan karsintaan ja yleisen sarjan karsinnasta 15. Hiukan kyllä monimutkaista, mutta on se nyt tässä auennut, että miten homma menee.
Nyt tsemppiä kaikille syksyllä kilpaileville! Musta jokainen lavalle nouseva on jo voittaja. On tämä kovaa duunia, joka samalla vaatii ihan älyttömästi, mutta myös antaa. Ja hei lämpimästi tervetuloa katsomaan ja kannustamaan Jyväskylän SM-karsintoihin 24-25.9 Paviljonkiin! Se antaa meille voimaa! Lippuja kisoihin myydään ovelta.
- Ja loppuun kuvakollaasi tämän hetken kunnosta -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti